AVAA SILMÄSI!

Ulla Klemola

Oletko tullut ajatelleeksi, että jokaisessa opetusryhmässäsi on opiskelijoita, jotka Euroopan unionin määrittelyjen mukaan ovat tavalla tai toisella haavoittuvia? Miten varmistat, että jokainen opiskelijasi saa mahdollisuuden oppia ja saavuttaa täyden potentiaalinsa?

Olin muutama viikko sitten Opetus- ja kulttuuriministeriön kutsumana EU komission seminaarissa Brysselissä. Seminaari käsitteli sosiaalista inkluusiota ja vähemmistöjen mahdollisuuksien lisäämistä korkeakoulutuksessa. Paikalla oli ministeriöiden ja korkeakoulujen edustajia 15 Euroopan maasta. Toin seminaariin Jyväskylän yliopiston koordinoiman OHO! – Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa –kehittämishankkeen tuloksia ja lähestymistapoja, jotka saivat myönteistä vastakaikua eurooppalaisilta kollegoilta. Seminaarin esityksiä kuunnellessani havaitsin, että omat silmäni ovat olleet vähintäänkin puolittain kiinni.

Nuorten mahdollisuuksiin päästä korkeakouluihin ja suoriutua opinnoistaan vaikuttavat monet asiat, joihin koulutuksen järjestäjien ja meidän opettajien on syytä kiinnittää huomiota. Euroopan korkeakouluissa on tunnistettu kaikkein haavoittuvimpina opiskelijoina he, joilla on alhainen sosioekonominen tausta tai fyysisiä vammoja. Epäedullisessa asemassa ovat myös opiskelijat, joilla on mielenterveyden haasteita ja vaikeuksia sosiaalisissa suhteissaan. Yli 25-vuotiaina opintonsa aloittaneiden opintopolku ei ole yhtä sujuva kuin nuoremmilla. Myös opiskelijan seksuaalinen suuntautuneisuus ja etninen tausta ajavat hänet epätasa-arvoiseen asemaan opiskeluyhteisössä. Haavoittuvia ovat myös kroonisista sairauksista kärsivät opiskelijat. Entä huolehtiiko kukaan romaaninuorista ja heidän pääsystään korkea-asteelle?

Todennäköisesti jokaisessa opetusryhmässämme on näihin ryhmiin kuuluvia opiskelijoita. Mitä voimme tehdä turvataksemme yhdenvertaiset mahdollisuudet heille kaikille? Liikkeellelähtö voisi tapahtua omassa mielessä. Omien asenteiden ja tekojen tai niiden puutteen reflektointi voi viitoittaa tietä tarpeellisille muutoksille opettaja-opiskelijasuhteissa. Keskeistä, ellei keskeisintä on kehittää oppimistilanteita ja niiden pedagogiikkaa. Moninaisia oppijoita palvelevat pedagogiset ratkaisut ovat meidän opettajien vastuulla. Sisältöjen, opetus- ja arviointimenetelmien sekä teknologioiden ja oppimisympäristöjen tulisi palvella jokaisen oppimista ja olla esteettömiä.

Kukaan meistä ei voi enää sulkea silmiään opiskelijoiden kirjolta. On aika tarjota sosiaalisesti osallistava yhteisö, jossa jokainen opiskelija kokee itsensä arvokkaaksi riippumatta hänen näkyvistä tai näkymättömistä erityispiirteistään. Nyt on aika avata silmät ja toimia!

Vastaa

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: