TAMKin opiskelijoiden näkemyksiä saavutettavuudesta

OHO! Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa -hankkeessa toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) opiskelijoille verkkopohjainen saavutettavuuskysely tammi-maaliskuussa 2019. Opiskelijamäärään suhteutettuna kyselyn vastausprosentti jäi valitettavan pieneksi, mistä syystä tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Samalla ne kertovat kuitenkin opiskelijoiden ajatuksista ja mielipiteistä sekä antavat pohjaa kehittämistyölle eri osa-alueilla. Tällä tavoin onnistuimme myös täsmentämään aiemmissa kyselyissä saamaamme tietoa.

Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat mahdollisesti hankaloittavat opiskelua ja millä tavalla, sekä miten korkeakoulu voisi tehdä opiskelusta sujuvampaa. Lisäksi kysyttiin myös siitä, millaista saavutettavuuteen liittyvää tietoa opiskelijat toivoisivat korkeakoulun nettisivuille tällä hetkellä ja millaista tietoa he olisivat kaivanneet ennen opintojensa alkua. Tällä tavoin hahmottui kuva siitä, millainen korkeakoulu TAMK opiskelijoiden mielestä on saavutettavuuden näkökulmasta ja miten sitä voisi kehittää.

Korkeakoulutuksen saavutettavuus on hankkeessa määritelty laajasti. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Oli mielenkiintoista huomata, että kyselyyn vastanneet opiskelijat nostivat esiin juuri edellä mainittuja osa-alueita, vaikka saavutettavuutta ei kyselylomakkeessa määritelty, vaan se jätettiin vastaajien tehtäväksi.

Kyselyn vastauksissa esiin nousseita teemoja olivat rakennetun ympäristön esteettömyys, opetus, sähköiset järjestelmät ja viestintä. Luonnollisesti vastauksiin vaikutti myös se, millainen vastaajan oma tausta oli. Oppilaitoksen verkkosivuille toivottiin esimerkiksi tietoa korkeakoulun saavutettavuudesta julkisella liikenteellä ja omalla autolla, mutta yhtä lailla myös rakennetun ympäristön esteettömyyden näkökulmasta: mistä ovesta pääsee esteettömästi sisään, missä osassa rakennusta esteettömät wc-tilat sijaitsevat ja niin edelleen.

On mahdollista, että rakennetun ympäristön esteettömyyttä koskevat tiedot eivät koske yhtä suurta joukkoa kuin saavutettavuus julkisella liikenteellä, mutta ensiksi mainittu informaatio on hyvin olennaista sille porukalle, joka sitä tarvitsee. Siksi vastauksissa esiin tulleita seikkoja ei voi vertailla tai arvottaa, eikä ole tarpeenkaan. Yhteisenä nimittäjänä voidaan joka tapauksessa nähdä se, että tieto halutaan saada ennakkoon ja helposti, jotta tilanteeseen on mahdollista varautua ennakolta.  Kysymys ei siis ole pelkästään kehittämistarpeista sinänsä, vaan sen kertomisesta, miten asiat ovat nyt.

Kehittämistyön ja sen edistymisen seurannan kannalta olisi parasta, että saavutettavuuteen liittyvät asiat olisivat tulevaisuudessa osa laatujärjestelmää. Tällöin ne tulisivat näkyväksi ja muiden kanssa tasavertaiseksi osa-alueeksi muun muassa palautekyselyissä.


Kirjoittajat: Marko Jääskeläinen TAMK ja Hannastiina Ruismäki Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamko

Vastaa

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: