ProMot-menetelmä opiskelumotivaation tueksi

Opiskelumotivaation arviointiin ja ohjaamiseen tarkoitetun ProMot-menetelmän kehitys jatkuu Turun yliopistossa kesäisissä tunnelmissa. Toukokuussa Turun yliopiston opiskelijoille lähetettiin kysely, johon vastasi noin 2000 opiskelijaa. Nyt vuorossa on kerätyn normiaineiston analysointi ja menetelmän palautemekanismin rakentaminen ViLLE-oppimisalustalle. Opiskelijoiden näkemyksiä opiskelumotivaatiosta ja siihen liittyvästä palautteesta kartoitetaan osana menetelmän kehitystä. Kuulemme mielellämme myös lukijoiden ajatuksia ja pohdintoja aiheeseen liittyen.

Aurajoen rannoilta kaikille korkeakouluille

Kesäisessä Turussa Aurajoen rannoilla erilaisia tapahtumia ja vilinää riittää. Myös oppimismotivaatiotiimillä on ollut aktiivinen alkukesä, sillä oppimismotivaation arviointi- ja ohjausvälineen eli ProMot-menetelmän kehittäminen on edistynyt hyvää vauhtia.

ProMot-menetelmä on enemmän kuin kysely, sillä valmistuttuaan se tulee antamaan opiskelijalle myös palautetta annettujen vastausten perusteella. Nimensä menetelmä puolestaan sai jo aiemmin keväällä siitä työtämme ohjaavasta ajatuksesta, että toimimme motivaation puolesta (pro motivation), mistä melko luonnollisesti kehittyi lyhenne ProMot.

Toukokuussa lähetimme Turun yliopiston opiskelijoille kyselyn, johon vastasi yhteensä noin 2000 opiskelijaa eri aloilta. Vastaukset muodostavat ProMot-menetelmässä käytettävän normiaineiston. Kysely sisälsi ProMot-menetelmään liittyvien motivaatioväittämien lisäksi mm. opiskeluintoa ja opiskelu-uupumusta kartoittavat mittarit sekä opiskelijoiden psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä mittareita.

Tilastotieteeseen ja motivaatioteoriaan nojaava perusrakenne

Seuraava iso ponnistus on tutkimusaineiston analysointi, jota huhtikuussa tiimiimme liittynyt Valtteri onkin jo ansioikkaasti aloittanut. Prosessissa kahvia kuluu ja koodia syntyy. Lopputuloksena saamme käyttöömme aineiston analyysin ja menetelmän kehittämisen pohjaksi tarvitsemiamme tietoja esimerkiksi faktori- ja klusterianalyysin tulosten muodossa.

ProMot sisältää 47 motivaatioon liittyvää väittämää, joihin opiskelijat pääsivät vastaamaan 5-portaisella Likert-asteikolla. Analyysin perusteella valitsemme näistä parhaiten toimivat väittämät lopulliseen versioon.

Lisäksi faktorianalyysin ja motivaatioteorian pohjalta niputamme yhteen eri kysymysten vastauksia niin sanotuiksi summamuuttujiksi. Summamuuttujien voidaan siten nähdä kuvaavan opiskelumotivaation eri rakenneosia kuten esimerkiksi pystyvyysuskomuksia tai sosiaalisen yhteyden kokemusta.

Motivaation rakenteen lisäksi kiinnostuksen kohteena ovat erot vastaajien välillä. Klusterianalyysin avulla muodostettavat ryhmät kuvaavatkin aineistosta löytyviä erilaisia tyypillisiä vastausprofiileja. Toisin sanoen klusterien avulla vastaajat voidaan jakaa toisistaan poikkeaviin vastaajaryhmiin.

ProMot-menetelmän antama palaute

Tarkoituksena on, että opiskelija saa kyselyn täytettyään sekä graafisen eli kuvaajamuotoisen että kirjallisen palautteen. Kuvaajasta opiskelija näkee, miten hänen vastauksensa suhteutuvat muiden saman tiedekunnan opiskelijoiden vastauksiin kunkin opiskelumotivaation rakenneosan osalta.

Vastausprofiilin eli klusterin perusteella on tarkoitus antaa vastaajalle lisäksi kirjallista palautetta siitä, millaisia vahvuuksia ja haasteita hänen opiskelumotivaatiossaan vaikuttaa olevan. Lisäksi tarkoituksena on antaa ohjausta siihen liittyen, kuinka omaa motivaatiota mahdollisesti voisi kehittää. Tarvittaessa opiskelija ohjataan soveltuvien tukipalvelujen piiriin.

Menetelmän palautteen laadintaan liittyy haasteita. On otettava huomioon, että opiskelijat ovat yksilöitä. Näin ollen heillä on erilaisia vahvuuksia ja valmiuksia, vaikka vastaustensa perusteella he opiskelumotivaation osalta kuuluisivatkin samaan vastaajaprofiiliryhmään.

Opiskelijoilla saattaa olla myös erilaisia käsityksiä opiskelumotivaatiosta ja siitä, miten sitä voi kehittää. Lisäksi erilaiset elämäntilanteet tai muut tilannetekijät saattavat vaikuttaa opiskelumotivaatioon.

Hankkeen puitteessa toteutetaankin muutamia opiskelijoiden haastatteluja. Haastattelujen avulla kartoitetaan mm. opiskelijoiden käsityksiä motivaatiosta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, millaisesta palautteesta he itse katsoisivat hyötyvänsä kyselyyn vastattuaan.

Koska aihe ei suinkaan ole suoraviivainen ja helppo, olisi hienoa kuulla myös teidän, arvoisat lukijat, mielipiteitänne ja pohdintojanne asiaan liittyen. Voit jättää kommenttisi alla olevaan viestikenttään.

ProMot herättää kiinnostusta

Valmistuessaan menetelmä antaa arvokasta tietoa opiskelumotivaatiosta erityisesti opiskelijalle itselleen, mutta myös opetushenkilöstölle ja muille ohjaustyötä tekeville. Opiskelijan niin halutessa vastauksia voidaan käyttää esimerkiksi osana henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadintaa tai keskustelun pohjana vaikkapa omaopettajan tai opintopsykologin kanssa.

Myös jo kerätty normiaineisto itsessään antaa arvokasta tietoa opiskelijoiden motivaatiosta ja hyvinvoinnista yleisemmin. Onkin ollut ilahduttavaa huomata hankkeen herättäneen kiinnostusta myös Turun yliopiston Hyvinvointipalvelujen ja psykologian oppiaineen ulkopuolellakin. Onhan opiskelumotivaatio ja opiskelijoiden hyvinvointi oppimisen kannalta keskeisessä roolissa.

Tämän blogikirjoituksen myötä haluankin toivottaa kaikille oikein hyvää ja motivaatiorikasta kesää!

Teksti ja kuvat:
Janne Rantasaari
Projektitutkija
Hyvinvointipalvelut
Turun yliopisto

Vastaa

Up ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: