Saavutettavuus hallintohimmeleistä opiskelijoiden käyttöön

OHO! -hankkeen tavoitteena on edistää opiskelijoiden opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta ja kehittää henkilöstön ohjaamisosaamista, vahvistaa saavutettavuutta sekä osallisuutta tukevaa pedagogiikkaa.

Korkeakoulun saavutettavuutta on hankkeessa määritelty laajasti: miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan erilaisten sekä erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden?

Saadaksemme tietää opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kutsuimme TAMKin opiskelijakunnan hallituksen ja edustajiston jäseniä kuulemaan OHO!-hankkeesta ja saavutettavuudesta. Ts. hankkeen tavoitteiden mukaisesti osallistumaan ja starttaamaan saavutettavuusteeman työstäminen TAMKissa.

Aloitimme tilaisuuden keskustelemalla käsitteestä saavutettavuus. Opiskelijat totesivat, että saavutettavuus on monitahoinen asia, johon liittyy fyysinen, digitaalinen ja henkinen näkökulma. Se koetaan jokapäiväisenä ja he totesivat, että saavutettavuudesta puhutaan nykyään yhteiskunnallisesti enemmän. Arvostamme heidän hyvää, monipuolista ja täsmällistä käsitteen määrittelyään. Meillä oli erinomainen tilaisuus lähteä työstämään saavutettavuusteemaa tarkemmin tämän asiantuntijaedustajiston kanssa.

Learning cafe rajattu
Saavutettavuusteeman äärellä iloisina.

Opiskelijoille esiteltiin saavutettavuuskriteeristön tämänhetkinen vaihe ja sen kahdeksan teemaa. Opiskelijat täyttivät osallistavan itsearviointiosuuden eli kriteerit teemasta opetus ja oppiminen. Sen jälkeen keskustelimme kriteereistä ja esiinnousseet kehittämistavoitteet tarkasti kirjaten.

Tapaamisemme pääkysymys oli, miten TAMKin opetus- ja ohjaushenkilöstö voisi kehittää pedagogiikkaa siten, että se olisi saavutettavaa, osallistavaa ja opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä edistävää. Tätä työstimme työpajassa yhteistoiminnallisesti.

Opiskelijoiden kokemuksen mukaan tärkeintä on, että heidät kohdataan yksilöinä opiskelijan itseohjautuvuus tai sen vähäisyys yksilöllisesti huomioiden. Käsitys itseohjautuvasta opiskelusta vaihtelee opiskelijakohtaisesti ja vaatii tietoisuutta siitä, miten itseohjautuva opiskelija ”minä olen”. TAMKissa käytössä oleva opettajatuutorimalli tukee juuri niitä opiskelijoita, jotka tarvitsevat enemmän ohjausta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja toteuttamisessa. Opettajatuutorimalli sai paljon positiivista palautetta. Se koetaan hyvänä ja opintoihin kiinnittymistä edistävänä ja sen toivotaan jatkuvan – ehkä vieläkin tehokkaammin.

Opiskelijoiden näkemyksen mukaan pedagogiikka olisi saavutettavampaa, jos pedagogiset menetelmät sekä opetusmenetelmät olisivat monipuolisempia ja osallistaisivat opiskelijoita enemmän mukaan oppimisprosessiin. Opintoihin kiinnittymistä edistäisi myös se, että tutkinto vastaisi työelämän tarpeita ja opettajat olisivat ajan tasalla, mitä työelämässä tapahtuu.

Kriteeristön esittely rajattu
Saavutettavuuskriteeristön teemat kiinnostivat opiskelijoita.

 

Lopuksi ajateltavaa opetus- ja ohjaushenkilöstölle (meille) opiskelijoiden sanoin:

 

Mikä innostaisi opiskelijoita enemmän pedagogiikkaan liittyen?

    • näkee, mitä oppii ja saa henkilökohtaista palautetta
    • osaa jäsentää omaa oppimista tutkintoon ja ammatilliseen kasvuun
    • enemmän palautteen saamista ja toisaalta myös keräämistä
    • 5 minuutin tauot luennoille
    • taukojumppaa
    • olisi tärkeää miettiä opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia

 

Opiskelijoiden toiveena on, etteivät hankkeen tulokset jäisi hallintohimmeliin, vaan jäisivät oikeasti elämään ja jalkautettaisiin. Aktiivisesta työskentelystä innostuen ja siitä kiittäen, tapaamme opiskelijoita uudelleen hankkeen edetessä. He ovat parhaita asiantuntijoita vastaamaan kysymykseen, miten pedagogiikka olisi saavutettavampaa, osallistavampaa ja opintoihin kiinnittymistä edistävämpää. Tästä on hyvä jatkaa työskentelyä.

 

Kirjoittajat:

Hannastiina Ruismäki, edunvalvonnan asiantuntija, Tamko 

Annikki Torikka, lehtori, TAMK

 

 

Yhteistä latua muiden hankkeiden kanssa

IMG_20180324_123719

Olen mukana OHO!-hankkeen ”kaikkien korkeakoulu” -työpaketissa, jossa pyrimme kehittämään Suomen korkeakoulujen saavutettavuutta. Itse haluan ajatella käsitettä saavutettavuus mahdollisimman laajana kokonaisuutena, johon liittyvät kaikki opiskelua hankaloittavat tekijät ja niiden tukimahdollisuudet.

Hankkeen aikana olen pyrkinyt aktiivisesti seuraamaan myös muiden hankkeiden toimintaa ja virittämään ennakkoluulottomasti erilaisia yhteistyömahdollisuuksia niiden kanssa.

Pienet keskustelut seminaareissa, puhelimessa, sähköpostissa, LinkedInissä ja Twitterissä ovat avanneet minulle viime kuukausina paljon muiden hankkeiden toimintakenttää. Olen saanut hyviä ideoita muiden tekemistä selvityksistä ja toteuttamista työpajoista.

Monet näistä ajatuksista ovat auttaneet minua omassa hanketyöskentelyssäni, mutta olen huomannut myös sen, että meillä vasta suunnitelmien asteella olevat idea-aihiotkin onkin saatettu jo toteuttaa jossain muussa hankkeessa.

Minun mielestäni yhteistyössä on voimaa. Eikä pyörää kannata keksiä uudelleen.

Tällä hetkellä itselläni on työn alla OHO!n saavutettavuuskoulutusten ideointi ja järjestelyistä vastaaminen. Koulutussivustomme on koottu niin, että kalenterista löydät tulossa olevat tapahtumat. Ja kun webinaaritallenteet ovat jaettavissa, lisäämme ne teemojen alle. Hankkeen aikana kirjoittamiamme artikkeleja sieltä jo löytyykin.

Ja että osaltamme olisimme jakamassa muiden hyviä käytäntöjä, on sivuston alalaidassa linkkilista, josta löytyy muidenkin tahojen järjestämiä koulutuksia.

Haluasitko mukaan linkkilistallemme? Tai löydätkö teemalistastamme sellaisen teeman, josta sinulla olisi kerrottavaa?

Ota rohkeasti yhteyttä. OHO!-koulutusten ei tarvitse olla vain OHO!laisten järjestämiä, vaan lisäämme koulutuskalenteriimme mielellämme myös muiden tahojen ajatuksia saavutettavasta korkeakoulusta.

Työskennellään yhdessä kaikkien korkeakoulun eteen.

Teksti ja kuva: Heli Antila, lehtori, projektipäällikkö TAMK

 

OHO!-hanke mukana Erityisen äärellä -seminaarissa

Erityisen äärellä -seminaari järjestetään 13.3. Tampereen ammattikorkeakoululla osoitteessa Kuntokatu 3, Tampere, tila: G00-10.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen (PAEK) yhdessä järjestämä seminaari on maksuton ja tarkoitettu kaikille erityisen tuen parissa työskenteleville. OHO!-hanke on näyttävästi mukana seminaarissa.

Tervetuloa kaikki teemasta kiinnostuneet. Ilmoittautuminen ennakkoon täältä.

maaliskuu2
Kuva: Heli Antila.

Erityisen äärellä 13.3.2019 ohjelma:

8.30 Aamukahvit sekä musiikkia tarjolla seminaaritilan aulassa (G00-10)

9.00 Tervetuloa seminaariin, lehtori Minna Seppälä, TAMK

9.15 Mitä tuoreet selvitykset kertovat korkeakoulujen saavutettavuudesta?
Projektikoordinaattori Aleksi Huhta, Turun yliopisto, OHO!-hanke

9.45 Yhteisöllisyys – motivoitunut osaamistaan kehittävä opiskelija ja opettaja
Erityisopinto-ohjaaja Päivi Korhonen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto, HOI! –
Hyvinvointia, osallisuutta ja intoa ammatilliseen koulutukseen -hanke

10.15 Breikki ja verkostoitumistauko, lehtori Kosti Nivalainen, TAMK

10.45 Kohtaan, osallistan ja osallistun, lukilähettiläs Silva Mölsä, Erilaisten oppijoiden liitto

11.10 Vuonna 2030 kaikki osallisuudessa on paremmin kuin nyt. Millaista silloin on?
Paneelikeskustelu – ohjaajana yliopettaja Päivi Lehtonen, TAMK

12.00 Lounas, omakustanteinen

13.00 Erityisen äärellä -sessiot

13.45 Verkostoitumis- ja kahvitauko seminaaritilan aulassa (G00-10)

14.15 Erityisen äärellä -sessiot

15.10 Päivän yhteenveto, lehtori Irmeli Lignell, HAMK

15.30 Tilaisuus päättyy. Hyvää kotimatkaa!

 

Erityisen äärellä -sessiot

Valitse kaksi sessiota, joihin osallistut. Toinen järjestetään ennen kahvitaukoa ja toinen sen jälkeen.
1. Uraohjausta kaikille! – Kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä ammattikorkeakouluissa TUURA-hankkeen pohjalta, tila: H1-23
Sessiossa esitellään TUURA–hankkeessa syksyllä 2018 tehdyn kartoituksen tuloksia ja havaintoja tukea tarvitsevien amk-opiskelijoiden uraohjauksen nykytilasta ja kehittämiskohteista. Työpajassa etsitään yhteisesti niitä opiskelupolun kohtia, joissa tukea eniten tarvitaan sekä ideoidaan näihin kaikkia opiskelijoita tukevia uraohjauksen palveluja.
Maija Joensuu TAMK ja Irmeli Lignell HAMK

2. Yhteistyössä kohti työllistymistä, tila: H1-25
Yhdessä-hanke on lähtenyt käyntiin tarpeesta löytää erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille sopivia työpaikkoja ja laatia työpaikkarekisteri yhteistyössä Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen kanssa. Hanke toteutetaan yhdessä Kiipulan ja Silta-Valmennusyhdistyksen kanssa.
Mervi Junno-Uski Tredu ja Tiina Räntilä Tredu

3. Toimintaa ja kohtaamisia sekä Tasa-arvoa ja reformia – Erityisopettaja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistajana, tila: B3-23
Session tavoitteena on nostaa esiin, miten erityisopettaja voi vahvistaa työssään niin opiskelijoiden kuin oppilaitoksensa tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Teemaa lähestytään erityisopettajaopiskelijoiden kokoaman valokuvanäyttelyn kautta. Keskustelemme kuvien pohjalta, jaamme ja kokoamme yhteen konkreettisia ideoita ja hyviä käytäntöjä.
Päivi Lehtonen TAMK ja Päivi Vartiainen TAMK

4. Oppimisen olohuone, tila: B4-18
Sessiossa esitellään yksilöllisiä manuaalisia ja digitaalisia oppimisen tuen välineitä ja Oppimisen olohuoneen toimintatapoja.
Pasi Sarsama, Heli Turja ja Mimosa Lindström Taitotuunaajat ESR -hanke, Erilaisten oppijoiden liitto

5. Pedagogiset käytänteet osallisuutta edistämässä, tila: B6-23
Sessiossa pohditaan millaiset pedagogiset mallit kehittävät opiskelijoiden osallisuutta ja opintoihin kiinnittymistä ja mitkä pedagogiset käytänteet vaativat eniten ja pikaista kehittämistä? OHO!-hanke (opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa) kehittää muun muassa opettajien osaamista ja pedagogisia työvälineitä.
Heli Antila TAMK, Sari Hanska TAMK, Aleksi Huhta Turun yliopisto, Annikki Torikka TAMK

6. Oppijan oikeus – Opettajan taito hanke, erityinen tuki ja ohjaus opettajankoulutuksissa, tila: B6-24
Uudistuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön myötä opettajan- aineenopettajan- ja erityisopettajan työrooliin tulee entistä enemmän kuulumaan opiskelijoiden yksilöllisten oppimistarpeiden huomioiminen. Samoin opiskelijoiden ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä korostuu. Tässä sessiossa pohdimme, miten nämä muutostarpeet näkyvät ja miten niiden pitäisi näkyä opettajankoulutuksissa.
Simo Uusinoka HAMK ja Päivi Pynnönen HAMK

7. Opitaan työhön yhdessä, tila: B6-33
Monelle osatyökykyiselle henkilölle työllistyminen on yksi suurimmista haaveista. On tärkeää osallistua ja tuntea tekevänsä arvokasta, oikeaa työtä. Onnistuneiden hyvien käytäntöjen ja kokemusten tasa-arvoinen työelämän on mahdollista toteutua. Opitaan työhön yhdessä -hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan työhönvalmennukseen, ohjaukseen sekä työllistymiseen liittyviä hyviä käytänteitä sekä vahvistetaan työelämäyhteistyötä. Tule sessioon jakamaan kokemuksia ja kehittämään yhdessä hyviä käytäntöjä!
Leena Nuutila Haaga-Helia

8. Vaativa erityinen tuki toimintana ja henkilöstön osaamisena, tila: B6-34b
Sessiossa pohditaan yhteistoiminnallisesti vaativaa erityistä tukea toimintana ja henkilöstön osaamisena. Työskentely pohjautuu vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutuksen suunnitteluvaiheessa kerättyyn aineistoon ja opetussuunnitelmaluonnokseen.
Seija Eskola JAMK

9. Moniammatilliset verkostot ja kehittämiskumppanuus erityisen tuen suunnittelun ja kehittämisen tukena ammatillisessa koulutuksessa, tila: B6-22
Sessiossa kuullaan Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen (PAEK) toiminnasta ja alueen koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien yhteistyön tuotoksista.
Sanna Annala PAEK

Lisätietoja seminaarista:
Minna Seppälä, minna.seppala@tuni.fi
Heli Antila, heli.antila@tuni.fi

 

Esteettömyystiimin koulutukset alkavat tammikuussa

OHO!-hankkeen esteettömyystiimi on tehnyt vuoden 2018 aikana kyselyt korkeakoulujen saavutettavuudesta opiskelijoille, henkilösölle ja korkeakoulujen johdolle. Ilmoittautudu mukaan webinaariin, jossa kerrotaan kyselyiden tuloksista.

Ke 30.1. klo 15-16 “Esteettömyys on muutakin kuin invaluiska” – Miten opiskelijat ja opettajat kehittäisivät korkeakoulujen saavutettavuutta?” OHO!-hankkeen Suomen korkeakouluille tekemien kyselyiden tulosten esittelyä. Kyselyt toteutettiin opiskelijoille, opettajille ja johdon edustajille./ Aleksi Huhta, Turun yliopisto. Livewebinaari (Q&A), tallennetaan. Webinaarilinkki ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautuminen: https://bit.ly/2LWq5O1

Muista OHO!-hankkeen saavutettavuuskoulutuksista löydät tietoja täältä:

Kaikkien korkeakoulua kehittämässä – Saavutettava ja esteetön korkeakoulu

jklsemma.jpg

Millainen on saavutettava ja esteetön korkeakoulu? Entä miten saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan arvioida ja kehittää? Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeessa, OHO! (Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa), on kartoitettu korkeakoulujen saavutettavuustilannetta ja kehitetty tältä pohjalta kriteeristöä ja saavutettavuusohjelmaa korkeakouluille.

Millainen on saavutettava ja esteetön korkeakoulu?

Saavutettavassa korkeakoulussa jokainen tulee hyväksytyksi omana itsenään ja saa tarvittaessa tukea opiskeluunsa. Saavutettavassa korkeakoulussa on helppo liikkua erilaisista vammoista huolimatta. Tiedottaminen ja kursseihin liittyvä ohjeistaminen on selkeää ja saavutettavaa ja se tapahtuu hyvissä ajoin. Verkkoympäristöt, ohjelmat, tiedostomuodot ja materiaalin sisältö ovat saavutettavissa eri apuvälineillä, ja myös käytännön demoilla ja työharjoitteluissa huomioidaan yksilöllisesti vammaiset tai muutoin erilaiset opiskelijat. Myös ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan toiminta on saavutettavaa ja avointa erilaisuudelle.”  Opiskelija 1

”Monenlaiset oppijat huomioon ottava. Myös hitaamman opiskelutahdin mahdollistava. Inhimillinen. Joustava. Opinto-ohjaukseen ja tukeen panostava. Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiva. Maksuton. Ei niin jatkuvassa muutoksessa, vaan enemmän perusasioihin keskittyvä.”  Opiskelija 2

Näin määrittelevät saavutettavan korkeakoulun kaksi OHO!–hankkeen keväällä 2018 tekemään kyselyyn vastannutta opiskelijaa. Opiskelijoille ja opettajille suunnatuissa kyselyissä kartoitettiin kaikkien korkeakoulujen esteettömyys-/saavutettavuustilannetta. Kyselyihin vastasi yli tuhat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijaa ja yli kaksisataa opettajaa.

OHO!–hankkeessa korkeakoulutuksen saavutettavuus on määritelty laajasti. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden.

Saavutettavuuskriteerit korkeakoulujen arvioinnin tueksi

Korkeakoulujen saavutettavuuden ja esteettömyyden arviointia ja kehittämistä varten laaditaan saavutettavuuskriteeristö. Se on konkreettinen arviointityökalu korkeakoulujen saavutettavuuden ja esteettömyyden arviointiin sekä kehittämiseen. Teemojen ja niitä syventävien väittämien kautta voidaan kartoittaa saavutettavuuden ja esteettömyyden toteutumista kokonaisvaltaisesti eri osa-alueilla ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kriteeristön kysymykset on muotoiltu siten, että arviointiin voivat osallistua opiskelijat, henkilöstö sekä johto.

Tavoitteena on, että kriteereitä käytettäisiin osana laatujärjestelmää ja korkeakoulun kehittämisen tukena. Arvioinnin tulosten pohjalta olisi tärkeää käydä keskustelu monialaisissa ryhmissä ja johtoryhmissä, joissa myös opiskelijat ovat mukana ja sopia kehittämiskohteet ja –tavoitteet sekä toimenpiteet.

Jyväskylän työseminaarista hyödyllistä palautetta kriteereistä

Saavutettavuuskriteeristön kehittämiseksi järjestettiin Jyväskylässä 1.11.2018 työseminaari. Osallistujat koostuivat laajasta asiantuntijajoukosta, korkeakoulujen henkilöstön, opiskelijajärjestöjen ja erilaisten muiden järjestöjen edustajista. Aamupäivällä esiteltiin kyselyjen tuloksia sekä luonnos saavutettavuuskriteeristöstä. Kyselyjen perusteella kriteeristön kysymykset oli jaettu kahdeksaan teemaan. Iltapäivällä osallistujat keskustelivat teemoista ja antoivat palautetta kriteeristöstä. Vilkasta keskustelua käytiin mm. teemoista yhteisöllisyys, toimintakulttuuri ja pedagogiikka. Lisäksi vastaavasti johtamisen ja palvelujen organisoinnin merkitystä korostettiin.

Osallistujilta tuli runsaasti asiantuntevaa palautetta kriteeristöstä. Kriteeristön perusrunkoa ja teemoja pidettiin hyvinä, mutta joidenkin teemojen otsikoihin toivottiin pieniä muutoksia. Teemojen sisältöalue ei sinällään muuttunut, mutta joitakin käytettyjä käsitteitä ja kysymyksiä muutetaan palautteen perusteella. Kriteeristön asteikosta keskusteltiin myös vilkkaasti.

Olemme aloittaneet palautteiden käsittelyn ja muokanneet kriteeristöä. Teemat ovat viimeisten muutosten jälkeen: 1. Arvot, asenteet ja toimintakulttuuri 2. Johtaminen 3. Fyysinen ympäristö 4. Digitaalinen saavutettavuus 5. Opetus ja oppiminen 6. Tuki ja ohjaus 7. Viestintä 8. Opiskelijavalinta.

jklsemma2

Paula Pietilä Turun yliopistosta ja Annikki Torikka Tampereen ammattikorkeakoulusta esittelivät saavutettavuuskriteeristöä. Kriteerit valmistuvat 2019 alkuvuodesta ja niihin liittyvät koulutukset alkavat keväällä 2019.

Yhdessä saavutettavaa korkeakoulua kehittämässä

Kriteeristön avulla voidaan saavutettavuutta ja esteettömyyttä arvioida ja kehittää. Tämän myötä korkeakoulujen henkilöstön tietoisuus saavutettavuusasioista lisääntyy. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelijoilla annetaan mahdollisuus vaikuttaa saavutettavuuden ja esteettömyyden edistämiseen korkeakouluissa ja että he entistä enemmän myös innostuisivat vaikuttamaan. Nykyiset opiskelijat luovat tulevaisuutta, jonka vuoksi on tärkeää, että heille annetaan hyvät ja yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja he voivat hyödyntää potentiaalinsa täysmittaisesti yhteiskunnassa. Kaikkien esteetöntä ja saavutettavaa korkeakoulua kehittämään tarvitaan aktiivisten opiskelijoiden lisäksi koko korkeakoulun henkilöstö.

Saavutettavuuteen liittyvät valtakunnalliset hankkeet ovat yhdistäneet voimansa ja yhteistyön tuloksena voidaan odottaa yhtenäisempiä käytäntöjä ja tasalaatuisuutta korkeakoulujen saavutettavuudessa. Saavutettavuusdirektiivin mukaisen lainsäädännön voimaantulo varmasti myös lisää tietoisuutta korkeakouluissa. Yhteisessä kehittämistyössä ovat aktiivisesti mukana ESOK-verkosto sekä opiskelija- ja muut järjestöt, josta olemme todella kiitollisia.

Anneli Muuronen ja Seija Eskola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu