OHO!-hanke mukana Erityisen äärellä -seminaarissa

Erityisen äärellä -seminaari järjestetään 13.3. Tampereen ammattikorkeakoululla osoitteessa Kuntokatu 3, Tampere, tila: G0-10.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen (PAEK) yhdessä järjestämä seminaari on maksuton ja tarkoitettu kaikille erityisen tuen parissa työskenteleville. OHO!-hanke on näyttävästi mukana seminaarissa.

Tervetuloa kaikki teemasta kiinnostuneet. Ilmoittautuminen ennakkoon täältä.

maaliskuu2
Kuva: Heli Antila.

Erityisen äärellä 13.3.2019 ohjelma:

8.30 Aamukahvit sekä musiikkia tarjolla seminaaritilan aulassa (G0-10)

9.00 Tervetuloa seminaariin, lehtori Minna Seppälä, TAMK

9.15 Mitä tuoreet selvitykset kertovat korkeakoulujen saavutettavuudesta?
Projektikoordinaattori Aleksi Huhta, Turun yliopisto, OHO!-hanke

9.45 Yhteisöllisyys – motivoitunut osaamistaan kehittävä opiskelija ja opettaja
Erityisopinto-ohjaaja Päivi Korhonen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto, HOI! –
Hyvinvointia, osallisuutta ja intoa ammatilliseen koulutukseen -hanke

10.15 Breikki ja verkostoitumistauko, lehtori Kosti Nivalainen, TAMK

10.45 Kohtaan, osallistan ja osallistun, lukilähettiläs Silva Mölsä, Erilaisten oppijoiden liitto

11.10 Vuonna 2030 kaikki osallisuudessa on paremmin kuin nyt. Millaista silloin on?
Paneelikeskustelu – ohjaajina yliopettaja Päivi Lehtonen ja lehtori Annikki Torikka, TAMK
12.00 Lounas, omakustanteinen

13.00 Erityisen äärellä -sessiot
1. Uraohjausta kaikille! – Kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä ammattikorkeakouluissa.
2. YHDESSÄ erityisen äärellä – opiskelijat, työpaikat, oppilaitokset ja PAEK.
3. Erityisopettaja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistajana.
4. Yksilöllisiä manuaalisia ja digitaalisia oppimisen tuen välineitä. Oppimisen olohuoneen toimintatapoja.
5. Pedagogiset käytänteet osallisuutta edistämässä.
6. Erityinen tuki ja ohjaus opettajankoulutuksissa.
7. Opitaan työhön yhdessä.
8. Vaativa erityinen tuki toimintana ja henkilöstön osaamisena.
9. Moniammatilliset verkostot ja kehittämiskumppanuus erityisen tuen suunnittelun ja kehittämisen tukena
ammatillisessa koulutuksessa.
13.45 Verkostoitumis- ja kahvitauko seminaaritilan aulassa (G0-10)

14.15 Erityisen äärellä -sessiot

15.10 Päivän yhteenveto, lehtori Irmeli Lignell, HAMK

15.30 Tilaisuus päättyy. Hyvää kotimatkaa!

 

Erityisen äärellä -sessiot

Valitse kaksi sessiota, joihin osallistut. Toinen järjestetään ennen kahvitaukoa ja toinen sen jälkeen.
1. Uraohjausta kaikille! – Kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä ammattikorkeakouluissa TUURA-hankkeen pohjalta, tila: H1-23
Sessiossa esitellään TUURA–hankkeessa syksyllä 2018 tehdyn kartoituksen tuloksia ja havaintoja tukea tarvitsevien amk-opiskelijoiden uraohjauksen nykytilasta ja kehittämiskohteista. Työpajassa etsitään yhteisesti niitä opiskelupolun kohtia, joissa tukea eniten tarvitaan sekä ideoidaan näihin kaikkia opiskelijoita tukevia uraohjauksen palveluja.
Maija Joensuu TAMK ja Irmeli Lignell HAMK

2. Yhteistyössä kohti työllistymistä, tila: H1-25
Yhdessä-hanke on lähtenyt käyntiin tarpeesta löytää erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille sopivia työpaikkoja ja laatia työpaikkarekisteri yhteistyössä Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen kanssa. Hanke toteutetaan yhdessä Kiipulan ja Silta-Valmennusyhdistyksen kanssa.
Mervi Junno-Uski Tredu ja Tiina Räntilä Tredu

3. Toimintaa ja kohtaamisia sekä Tasa-arvoa ja reformia – Erityisopettaja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistajana, tila: B3-23
Session tavoitteena on nostaa esiin, miten erityisopettaja voi vahvistaa työssään niin opiskelijoiden kuin oppilaitoksensa tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Teemaa lähestytään erityisopettajaopiskelijoiden kokoaman valokuvanäyttelyn kautta. Keskustelemme kuvien pohjalta, jaamme ja kokoamme yhteen konkreettisia ideoita ja hyviä käytäntöjä.
Päivi Lehtonen TAMK ja Päivi Vartiainen TAMK

4. Oppimisen olohuone, tila: B3-26
Sessiossa esitellään yksilöllisiä manuaalisia ja digitaalisia oppimisen tuen välineitä ja Oppimisen olohuoneen toimintatapoja.
Pasi Sarsama, Heli Turja ja Mimosa Lindström Taitotuunaajat ESR -hanke, Erilaisten oppijoiden liitto

5. Pedagogiset käytänteet osallisuutta edistämässä, tila: B6-23
Sessiossa pohditaan millaiset pedagogiset mallit kehittävät opiskelijoiden osallisuutta ja opintoihin kiinnittymistä ja mitkä pedagogiset käytänteet vaativat eniten ja pikaista kehittämistä? OHO!-hanke (opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa) kehittää muun muassa opettajien osaamista ja pedagogisia työvälineitä.
Heli Antila TAMK, Sari Hanska TAMK, Aleksi Huhta Turun yliopisto, Annikki Torikka TAMK

6. Oppijan oikeus – Opettajan taito hanke, erityinen tuki ja ohjaus opettajankoulutuksissa, tila: B6-24
Uudistuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön myötä opettajan- aineenopettajan- ja erityisopettajan työrooliin tulee entistä enemmän kuulumaan opiskelijoiden yksilöllisten oppimistarpeiden huomioiminen. Samoin opiskelijoiden ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä korostuu. Tässä sessiossa pohdimme, miten nämä muutostarpeet näkyvät ja miten niiden pitäisi näkyä opettajankoulutuksissa.
Simo Uusinoka HAMK ja Päivi Pynnönen HAMK

7. Opitaan työhön yhdessä, tila: B6-33
Monelle osatyökykyiselle henkilölle työllistyminen on yksi suurimmista haaveista. On tärkeää osallistua ja tuntea tekevänsä arvokasta, oikeaa työtä. Onnistuneiden hyvien käytäntöjen ja kokemusten tasa-arvoinen työelämän on mahdollista toteutua. Opitaan työhön yhdessä -hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan työhönvalmennukseen, ohjaukseen sekä työllistymiseen liittyviä hyviä käytänteitä sekä vahvistetaan työelämäyhteistyötä. Tule sessioon jakamaan kokemuksia ja kehittämään yhdessä hyviä käytäntöjä!
Leena Nuutila Haaga-Helia

8. Vaativa erityinen tuki toimintana ja henkilöstön osaamisena, tila: B6-34b
Sessiossa pohditaan yhteistoiminnallisesti vaativaa erityistä tukea toimintana ja henkilöstön osaamisena. Työskentely pohjautuu vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutuksen suunnitteluvaiheessa kerättyyn aineistoon ja opetussuunnitelmaluonnokseen.
Seija Eskola JAMK

9. Moniammatilliset verkostot ja kehittämiskumppanuus erityisen tuen suunnittelun ja kehittämisen tukena ammatillisessa koulutuksessa, tila: B6-22
Sessiossa kuullaan Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen (PAEK) toiminnasta ja alueen koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien yhteistyön tuotoksista.
Sanna Annala PAEK

Lisätietoja seminaarista:
Minna Seppälä, minna.seppala@tuni.fi
Heli Antila, heli.antila@tuni.fi

 

Esteettömyystiimin koulutukset alkavat tammikuussa

OHO!-hankkeen esteettömyystiimi on tehnyt vuoden 2018 aikana kyselyt korkeakoulujen saavutettavuudesta opiskelijoille, henkilösölle ja korkeakoulujen johdolle. Ilmoittautudu mukaan webinaariin, jossa kerrotaan kyselyiden tuloksista.

Ke 30.1. klo 15-16 “Esteettömyys on muutakin kuin invaluiska” – Miten opiskelijat ja opettajat kehittäisivät korkeakoulujen saavutettavuutta?” OHO!-hankkeen Suomen korkeakouluille tekemien kyselyiden tulosten esittelyä. Kyselyt toteutettiin opiskelijoille, opettajille ja johdon edustajille./ Aleksi Huhta, Turun yliopisto. Livewebinaari (Q&A), tallennetaan. Webinaarilinkki ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautuminen: https://bit.ly/2LWq5O1

Muista OHO!-hankkeen saavutettavuuskoulutuksista löydät tietoja täältä:

Kaikkien korkeakoulua kehittämässä – Saavutettava ja esteetön korkeakoulu

jklsemma.jpg

Millainen on saavutettava ja esteetön korkeakoulu? Entä miten saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan arvioida ja kehittää? Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeessa, OHO! (Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa), on kartoitettu korkeakoulujen saavutettavuustilannetta ja kehitetty tältä pohjalta kriteeristöä ja saavutettavuusohjelmaa korkeakouluille.

Millainen on saavutettava ja esteetön korkeakoulu?

Saavutettavassa korkeakoulussa jokainen tulee hyväksytyksi omana itsenään ja saa tarvittaessa tukea opiskeluunsa. Saavutettavassa korkeakoulussa on helppo liikkua erilaisista vammoista huolimatta. Tiedottaminen ja kursseihin liittyvä ohjeistaminen on selkeää ja saavutettavaa ja se tapahtuu hyvissä ajoin. Verkkoympäristöt, ohjelmat, tiedostomuodot ja materiaalin sisältö ovat saavutettavissa eri apuvälineillä, ja myös käytännön demoilla ja työharjoitteluissa huomioidaan yksilöllisesti vammaiset tai muutoin erilaiset opiskelijat. Myös ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan toiminta on saavutettavaa ja avointa erilaisuudelle.”  Opiskelija 1

”Monenlaiset oppijat huomioon ottava. Myös hitaamman opiskelutahdin mahdollistava. Inhimillinen. Joustava. Opinto-ohjaukseen ja tukeen panostava. Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiva. Maksuton. Ei niin jatkuvassa muutoksessa, vaan enemmän perusasioihin keskittyvä.”  Opiskelija 2

Näin määrittelevät saavutettavan korkeakoulun kaksi OHO!–hankkeen keväällä 2018 tekemään kyselyyn vastannutta opiskelijaa. Opiskelijoille ja opettajille suunnatuissa kyselyissä kartoitettiin kaikkien korkeakoulujen esteettömyys-/saavutettavuustilannetta. Kyselyihin vastasi yli tuhat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijaa ja yli kaksisataa opettajaa.

OHO!–hankkeessa korkeakoulutuksen saavutettavuus on määritelty laajasti. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden.

Saavutettavuuskriteerit korkeakoulujen arvioinnin tueksi

Korkeakoulujen saavutettavuuden ja esteettömyyden arviointia ja kehittämistä varten laaditaan saavutettavuuskriteeristö. Se on konkreettinen arviointityökalu korkeakoulujen saavutettavuuden ja esteettömyyden arviointiin sekä kehittämiseen. Teemojen ja niitä syventävien väittämien kautta voidaan kartoittaa saavutettavuuden ja esteettömyyden toteutumista kokonaisvaltaisesti eri osa-alueilla ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kriteeristön kysymykset on muotoiltu siten, että arviointiin voivat osallistua opiskelijat, henkilöstö sekä johto.

Tavoitteena on, että kriteereitä käytettäisiin osana laatujärjestelmää ja korkeakoulun kehittämisen tukena. Arvioinnin tulosten pohjalta olisi tärkeää käydä keskustelu monialaisissa ryhmissä ja johtoryhmissä, joissa myös opiskelijat ovat mukana ja sopia kehittämiskohteet ja –tavoitteet sekä toimenpiteet.

Jyväskylän työseminaarista hyödyllistä palautetta kriteereistä

Saavutettavuuskriteeristön kehittämiseksi järjestettiin Jyväskylässä 1.11.2018 työseminaari. Osallistujat koostuivat laajasta asiantuntijajoukosta, korkeakoulujen henkilöstön, opiskelijajärjestöjen ja erilaisten muiden järjestöjen edustajista. Aamupäivällä esiteltiin kyselyjen tuloksia sekä luonnos saavutettavuuskriteeristöstä. Kyselyjen perusteella kriteeristön kysymykset oli jaettu kahdeksaan teemaan. Iltapäivällä osallistujat keskustelivat teemoista ja antoivat palautetta kriteeristöstä. Vilkasta keskustelua käytiin mm. teemoista yhteisöllisyys, toimintakulttuuri ja pedagogiikka. Lisäksi vastaavasti johtamisen ja palvelujen organisoinnin merkitystä korostettiin.

Osallistujilta tuli runsaasti asiantuntevaa palautetta kriteeristöstä. Kriteeristön perusrunkoa ja teemoja pidettiin hyvinä, mutta joidenkin teemojen otsikoihin toivottiin pieniä muutoksia. Teemojen sisältöalue ei sinällään muuttunut, mutta joitakin käytettyjä käsitteitä ja kysymyksiä muutetaan palautteen perusteella. Kriteeristön asteikosta keskusteltiin myös vilkkaasti.

Olemme aloittaneet palautteiden käsittelyn ja muokanneet kriteeristöä. Teemat ovat viimeisten muutosten jälkeen: 1. Arvot, asenteet ja toimintakulttuuri 2. Johtaminen 3. Fyysinen ympäristö 4. Digitaalinen saavutettavuus 5. Opetus ja oppiminen 6. Tuki ja ohjaus 7. Viestintä 8. Opiskelijavalinta.

jklsemma2

Paula Pietilä Turun yliopistosta ja Annikki Torikka Tampereen ammattikorkeakoulusta esittelivät saavutettavuuskriteeristöä. Kriteerit valmistuvat 2019 alkuvuodesta ja niihin liittyvät koulutukset alkavat keväällä 2019.

Yhdessä saavutettavaa korkeakoulua kehittämässä

Kriteeristön avulla voidaan saavutettavuutta ja esteettömyyttä arvioida ja kehittää. Tämän myötä korkeakoulujen henkilöstön tietoisuus saavutettavuusasioista lisääntyy. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelijoilla annetaan mahdollisuus vaikuttaa saavutettavuuden ja esteettömyyden edistämiseen korkeakouluissa ja että he entistä enemmän myös innostuisivat vaikuttamaan. Nykyiset opiskelijat luovat tulevaisuutta, jonka vuoksi on tärkeää, että heille annetaan hyvät ja yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja he voivat hyödyntää potentiaalinsa täysmittaisesti yhteiskunnassa. Kaikkien esteetöntä ja saavutettavaa korkeakoulua kehittämään tarvitaan aktiivisten opiskelijoiden lisäksi koko korkeakoulun henkilöstö.

Saavutettavuuteen liittyvät valtakunnalliset hankkeet ovat yhdistäneet voimansa ja yhteistyön tuloksena voidaan odottaa yhtenäisempiä käytäntöjä ja tasalaatuisuutta korkeakoulujen saavutettavuudessa. Saavutettavuusdirektiivin mukaisen lainsäädännön voimaantulo varmasti myös lisää tietoisuutta korkeakouluissa. Yhteisessä kehittämistyössä ovat aktiivisesti mukana ESOK-verkosto sekä opiskelija- ja muut järjestöt, josta olemme todella kiitollisia.

Anneli Muuronen ja Seija Eskola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu