Kaikkien korkeakoulua kehittämässä – Saavutettava ja esteetön korkeakoulu

jklsemma.jpg

Millainen on saavutettava ja esteetön korkeakoulu? Entä miten saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan arvioida ja kehittää? Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeessa, OHO! (Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa), on kartoitettu korkeakoulujen saavutettavuustilannetta ja kehitetty tältä pohjalta kriteeristöä ja saavutettavuusohjelmaa korkeakouluille.

Millainen on saavutettava ja esteetön korkeakoulu?

Saavutettavassa korkeakoulussa jokainen tulee hyväksytyksi omana itsenään ja saa tarvittaessa tukea opiskeluunsa. Saavutettavassa korkeakoulussa on helppo liikkua erilaisista vammoista huolimatta. Tiedottaminen ja kursseihin liittyvä ohjeistaminen on selkeää ja saavutettavaa ja se tapahtuu hyvissä ajoin. Verkkoympäristöt, ohjelmat, tiedostomuodot ja materiaalin sisältö ovat saavutettavissa eri apuvälineillä, ja myös käytännön demoilla ja työharjoitteluissa huomioidaan yksilöllisesti vammaiset tai muutoin erilaiset opiskelijat. Myös ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan toiminta on saavutettavaa ja avointa erilaisuudelle.”  Opiskelija 1

”Monenlaiset oppijat huomioon ottava. Myös hitaamman opiskelutahdin mahdollistava. Inhimillinen. Joustava. Opinto-ohjaukseen ja tukeen panostava. Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiva. Maksuton. Ei niin jatkuvassa muutoksessa, vaan enemmän perusasioihin keskittyvä.”  Opiskelija 2

Näin määrittelevät saavutettavan korkeakoulun kaksi OHO!–hankkeen keväällä 2018 tekemään kyselyyn vastannutta opiskelijaa. Opiskelijoille ja opettajille suunnatuissa kyselyissä kartoitettiin kaikkien korkeakoulujen esteettömyys-/saavutettavuustilannetta. Kyselyihin vastasi yli tuhat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijaa ja yli kaksisataa opettajaa.

OHO!–hankkeessa korkeakoulutuksen saavutettavuus on määritelty laajasti. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden.

Saavutettavuuskriteerit korkeakoulujen arvioinnin tueksi

Korkeakoulujen saavutettavuuden ja esteettömyyden arviointia ja kehittämistä varten laaditaan saavutettavuuskriteeristö. Se on konkreettinen arviointityökalu korkeakoulujen saavutettavuuden ja esteettömyyden arviointiin sekä kehittämiseen. Teemojen ja niitä syventävien väittämien kautta voidaan kartoittaa saavutettavuuden ja esteettömyyden toteutumista kokonaisvaltaisesti eri osa-alueilla ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kriteeristön kysymykset on muotoiltu siten, että arviointiin voivat osallistua opiskelijat, henkilöstö sekä johto.

Tavoitteena on, että kriteereitä käytettäisiin osana laatujärjestelmää ja korkeakoulun kehittämisen tukena. Arvioinnin tulosten pohjalta olisi tärkeää käydä keskustelu monialaisissa ryhmissä ja johtoryhmissä, joissa myös opiskelijat ovat mukana ja sopia kehittämiskohteet ja –tavoitteet sekä toimenpiteet.

Jyväskylän työseminaarista hyödyllistä palautetta kriteereistä

Saavutettavuuskriteeristön kehittämiseksi järjestettiin Jyväskylässä 1.11.2018 työseminaari. Osallistujat koostuivat laajasta asiantuntijajoukosta, korkeakoulujen henkilöstön, opiskelijajärjestöjen ja erilaisten muiden järjestöjen edustajista. Aamupäivällä esiteltiin kyselyjen tuloksia sekä luonnos saavutettavuuskriteeristöstä. Kyselyjen perusteella kriteeristön kysymykset oli jaettu kahdeksaan teemaan. Iltapäivällä osallistujat keskustelivat teemoista ja antoivat palautetta kriteeristöstä. Vilkasta keskustelua käytiin mm. teemoista yhteisöllisyys, toimintakulttuuri ja pedagogiikka. Lisäksi vastaavasti johtamisen ja palvelujen organisoinnin merkitystä korostettiin.

Osallistujilta tuli runsaasti asiantuntevaa palautetta kriteeristöstä. Kriteeristön perusrunkoa ja teemoja pidettiin hyvinä, mutta joidenkin teemojen otsikoihin toivottiin pieniä muutoksia. Teemojen sisältöalue ei sinällään muuttunut, mutta joitakin käytettyjä käsitteitä ja kysymyksiä muutetaan palautteen perusteella. Kriteeristön asteikosta keskusteltiin myös vilkkaasti.

Olemme aloittaneet palautteiden käsittelyn ja muokanneet kriteeristöä. Teemat ovat viimeisten muutosten jälkeen: 1. Arvot, asenteet ja toimintakulttuuri 2. Johtaminen 3. Fyysinen ympäristö 4. Digitaalinen saavutettavuus 5. Opetus ja oppiminen 6. Tuki ja ohjaus 7. Viestintä 8. Opiskelijavalinta.

jklsemma2

Paula Pietilä Turun yliopistosta ja Annikki Torikka Tampereen ammattikorkeakoulusta esittelivät saavutettavuuskriteeristöä. Kriteerit valmistuvat 2019 alkuvuodesta ja niihin liittyvät koulutukset alkavat keväällä 2019.

Yhdessä saavutettavaa korkeakoulua kehittämässä

Kriteeristön avulla voidaan saavutettavuutta ja esteettömyyttä arvioida ja kehittää. Tämän myötä korkeakoulujen henkilöstön tietoisuus saavutettavuusasioista lisääntyy. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelijoilla annetaan mahdollisuus vaikuttaa saavutettavuuden ja esteettömyyden edistämiseen korkeakouluissa ja että he entistä enemmän myös innostuisivat vaikuttamaan. Nykyiset opiskelijat luovat tulevaisuutta, jonka vuoksi on tärkeää, että heille annetaan hyvät ja yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja he voivat hyödyntää potentiaalinsa täysmittaisesti yhteiskunnassa. Kaikkien esteetöntä ja saavutettavaa korkeakoulua kehittämään tarvitaan aktiivisten opiskelijoiden lisäksi koko korkeakoulun henkilöstö.

Saavutettavuuteen liittyvät valtakunnalliset hankkeet ovat yhdistäneet voimansa ja yhteistyön tuloksena voidaan odottaa yhtenäisempiä käytäntöjä ja tasalaatuisuutta korkeakoulujen saavutettavuudessa. Saavutettavuusdirektiivin mukaisen lainsäädännön voimaantulo varmasti myös lisää tietoisuutta korkeakouluissa. Yhteisessä kehittämistyössä ovat aktiivisesti mukana ESOK-verkosto sekä opiskelija- ja muut järjestöt, josta olemme todella kiitollisia.

Anneli Muuronen ja Seija Eskola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu