KAIKKIEN KORKEAKOULU

(Kokonaisuuden vetäjinä toimivat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Turun yliopisto). Yhteistyössä ovat mukana ESOK-verkoston muut korkeakoulut: Aalto yliopisto, (HAMK), (JAMK) ja Jyväskylän yliopisto.

VALTAKUNNALLINEN SAAVUTETTAVUUDEN KRITEERISTÖ JA TYÖVÄLINEITÄ

TAVOITE: Henkilöstön osaamisen vahvistaminen opiskelijoiden moninaisuuden tunnistamiseksi

”En oikeastaan ole saanut mitään tukea/opastusta asiaan, enemmän oma kiinnostus on vaikuttanut.” (Opettajan kommentti)

TOIMINTA:

  • Selvitetään korkeakoulujen saavutettavuustilanne
  • Kehitetään saavutettavuuden pedagogisia työvälineitä
  • Luodaan ja jalkautetaan saavutettavuuskriteeristö ja -ohjelma
  • Saavutettavuusverkostojen toiminnan edistäminen

MIKÄ SAAVUTETTAVUUS?

Saavutettavuus esteettömyyttä laajempi käsite, joka ei tarkoita pelkästään fyysisiä ympäristöjä vaan myös sosiaalista ja psyykkistä puolta

Miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. (OHO!-hankkeen saavutettavuustiimin määritelmä)

Hankkeen käytännön tavoitteita ovat:

  1. Saada kokonaiskuva korkeakoulujen tämänhetken saavutettavuustilanteesta ja opiskelijoiden moninaisuuden huomiomisesta
  2. Luoda saavutettavuutta tukevia pedagogisia työkaluja henkilöstön käyttöön. Työkalujen luomisessa käytetään hyväksi henkilöstön kokemuksia ja korkeakouluissa olemassa olevia hyviä käytäntöjä
  3. Kehittää korkeakoulujen yhteistä saavutettavuuskriteeristöä pohjautuen olemassa olevaan lainsäädäntöön, tutkimustietoon ja korkeakoulujen hyviin käytäntöihin

Tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeistä on yhteistyö korkeakoulujen ja muiden toimijoiden (kolmas sektori, ministeriöt etc.) kanssa ja toiminan jalkauttaminen korkeakouluissa.

Saavutettavuuskriteeristö ja saavutettavuusohjelma sekä niiden jalkauttaminen

Hankkeessa luodaan korkeakoulujen käyttöön saavutettavuuskriteeristö, jonka tavoitteena on toimia korkeakoulun saavutettavuuden itsearvioinnin välineenä. Kriteeristö koostuu itsearviointikriteeristöstä ja indikaattoreista.

Kriteeristön arvioitavia teemoja on yhteensä kahdeksan:

Saavutettavuuskriteeristön 8 teemaa

Kriteeristö on tarkoitus jalkauttaa käytäntöön koulutusten avulla syys-lokakuussa 2019.


OHO!-HANKKEEN AIKANA JO KARTOITETTU TIETO SAAVUTETTAVUUDESTA KORKEAKOULUISSA

1. Nettisivujen saavutettavuustietojen kartoitus

OHO!-hankkeessa korkeakoulujen julkisten Internet-sivujen tiedoista selvitettiin, miten tukimahdollisuudet ja saavutettavuus näkyvät hakijoille, jotka eivät vielä pääse näkemään korkeakoulujen sisäisiä ohjeistuksia. Selvityksessä ilmeni, että tiedot ovat useimpien korkeakoulujen sivuilla hajanaisesti esillä, käsitteet vaihtelevat ja tarvittavia tietoja on osattava etsiä oikeilla hakusanoilla.

  • Liki kolmannes korkeakouluista (4 yliopistoa, 7 amk:a) ei lainkaan tarjoa tietoa saavutettavuudesta
  • Harvalla sivulla on tietoa keskitetysti: tiedon määrä ja sisältö vaihtelevat
  • Tieto on puutteellisesti esimerkiksi viestinnän, kansainvälisen vaihdon tai harjoittelun osalta
Tietoa saavutettavuudesta Turun yliopiston internet-sivuilla/ TY

2. SÄHKÖINEN KYSELY

Esteetön opiskelu ja henkilöstön ja opiskelijoiden tukeminen-osahanke

Hankkeessa tehtiin kysely korkeakoulujen saavutettavuudesta kaikkien Suomen korkeakoulujen opiskelijoille ja opetushenkilöstölle. Kyselyiden tuloksia hyödynnetään koulutusteemojen valinnassa ja saavutettavuuskriteeristön suunnittelussa.

Saavutettavuuskyselyn vastauksia opiskelijoille ja opettajille

Opettajakyselyn osiot

  • Taustatiedot (sukupuoli, korkeakoulu, koulutusala, synt.vuosi, opetuskokemus vuosina, nimike)
  • Asteikkokysymykset, miten hyvin toteutuivat: (joka osiossa myös tilaa avoimille vastauksille)
    • Pedagoginen saavutettavuus
    • Korkeakoulun tarjoama tuki saavutettavuuden edistämiseen
    • Korkeakoulun saavutettavuutta edistävä toimintakulttuuri
  • Avoimet kysymykset:
    • millainen on saavutettava korkeakoulu?
    • missä asioissa kokee saavutettavuuden toteutuvan?
    • missä asioissa saavutettavuusasioita tulisi vielä kehittää?

Tulokset



Kyselyssä opettajilta kerättyjä kokemuksia saavutettavuudesta:

”Kun puhe kääntyy korulauseiden sijaan rahallisiin resursseihin, tulee saavutettavuudesta helposti taakka.”

”Korkeakoulun johto ja esimiehet luettelevat mitä teidän pitää osata, mutta emme saa minkäänlaista opetusta ja tukea asiaan.”

”En oikeastaan ole saanut mitään tukea/opastusta asiaan, enemmän oma kiinnostus on vaikuttanut.”

”Käytännössä en oikein tiedä, missä asioissa [esteettömyyssuunnittelijaan] voisi olla yhteydessä, ja kuka muu voisi antaa minulle esim. teknistä tukea.”


Opiskelijoiden saavutettavuuskyselyn tulokset

Opiskelijoiden mielestä selkeimpiä kehittämiskohteita olivat yhteisöllisyys, opetuksen yksilöllisyys ja tukipalvelujen toimiminen.


Kyselyssä opiskelijoilta kerättyjä kokemuksia saavutettavuudesta:

”Erityisjärjestelyistä ei hirveästi tiedoteta erikseen, saa varmaan tietoa jos itse kysyy. Opiskelutaitoja sai kehittää ihan itsekseen.”

”Tiedän, että opintopsykologeille on pitkä jono, joten en kehtaa ruuhkauttaa tilannetta entisestään.”

”Opiskeluun liittyvät ongelmat on täysin sysätty opiskelijan niskaan, ja niistä pitää selvitä itsenäisesti.”

”Ei ole mitään yleistä ohjeistusta erityisjärjestelyistä. Tätä kaivattaisiin tosi paljon.”


Miten saavutettavuutta voisi kehittää?

”Tiedotus, henkilökunnan koulutus, asioista keskusteleminen niin että voisimme yhdessä kehittää keinoja parantaa saavutettavuutta (ettei se jää yksittäisten ihmisten harteille), lisäresurssia opettajille, että he voisivat tukea opiskelijoita monipuolisemmin.”

”Saavutettavuuden jatkuva systemaattinen arviointi ja kehittäminen puuttuu. Saavutettavuudesta vastaava henkilö on ehkä olemassa, näin luulen, tästä pitäisi saada varmuus ja jatkuvuus. Saavutettavuus pitäisi ottaa esille aina esim. opetussuunnitelmatyössä tai nettisivujen uudistamisen yhteydessä tai tilasuunnittelussa.”

”Opinto-ohjausta ja kaikenlaista muuta ohjausta (esim. opiskelutaitoihin liittyen) olisi lisättävä. Osa meistä opettajista olisi varmasti sellaiseen sopivia, jos meille vain annettaisiin siihen resursseja.”

”Yksittäisten opettajien kohdalla , useimmiten opettajat ovat valmiita joustamaan tarvittaessa.”


Alustavia johtopäätöksiä

  1. Opettajat motivoituneita kehittämään saavutettavaa opetusta, mutta resurssit (erit. ajalliset) koettiin rajallisiksi
  2. Korkeakoulun tuki koettiin puutteelliseksi tai siitä oltiin epätietoisia
  3. Toiveiden ja todellisuuden kohtaamattomuus: toimintakulttuurin saavutettavuus koetaan tärkeäksi, mutta sen ei nähdä toteutuvan hyvin (poikkeus: opetushenkilökunnan lähestyttävyys)
  4. Erot korkeakoulusektoreiden välillä pieniä

MITÄ MUUTA ON TOTEUTETTU HANKKEEN AIKANA

OHO!-hankkeen toimintaa ja kyselyiden tuloksia on esitelty noin kymmenessä kansallisessa seminaarissa tai konferenssissa, joiden kohderyhmään korkeakoulujen opetushenkilöstö kuuluu. Esitykset ja työpajat on suunniteltu yleisöä osallistaviksi, jolloin on saatu palautetta sekä kysymyksiä hankkeen toimintaan liittyen ja yleisö on päässyt osallistumaan hankkeen kehitystyöhön.

Tietoa korkeakoulujen saavutettavuudesta ja valmisteilla olevasta saavutettavuuskriteeristöstä on levitetty erilaisten koulutustilaisuuksien, webinaarien ja Podcastien avulla. Tallennetut lyhyet webinaarit ovat tavoittaneet korkeakoulujen henkilöstöä ja sidosryhmien edustajia koko Suomesta. https://ohohanke.fi/opetus-ja-oppiminen/ Myös useat vammaisjärjestöt tulevat pitämään webinaareja vuoden 2019 aikana. Työpajoja on pidetty toiveiden mukaan eri korkeakoulukaupungeissa.

Hankkeen aikana on kirjoitettu paljon artikkeleja eri foorumeille. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi on nähty tärkeänä tehdä myös blogitekstejä, joissa saavutettavuusasioita on voitu käsitellä kansantajuisesti ja jakaa tietoa sille kohderyhmälle, joka ei aiemmin ole perehtynyt teemaan. https://ohohanke.fi/blog/

Up ↑